Ensimmäisessä kuvassa on itselleni tyypillinen kainaloruhje, joka vaivaa minua maratonin mittaisilla juoksuilla, ei sitä lyhyemmillä. Olen yrittänyt ennaltaehkäistä ruhjeiden muodostumista vaseliinin avulla sekä teippaamalla hiertäviä kohtia ennakkoon. Kuvan hiertymä aiheutui teknistä juoksutoppia käyttämällä. Todennäköisesti olisin päässyt vähemmällä käyttämällä teknistä juoksupaitaa ja sen alla tarvittavia teippauksia. Esimerkiksi kinesioteippaus on osoittautunut kohdallani hyväksi, sillä se mahdollistaa käsien vapaan liikkumisen. Toisaalta myös käsien liikeradat juoksun aikana voivat parhaimmillaan ehkäistä ja pahimmillaan aiheuttaa näitä ikäviä hiertymiä (juoksutekniikka). Valokuvista olen huomannut, että pidän käsiä juostessani melko ylhäällä, joten tässä voisi aidosti olla kehitettävää.
Jalkojen teippaus on myös erittäin oleellista, mikäli haluaa välttyä vesirakoilta ja hankauksilta juoksun aikana. Jostain syystä jalkojen teippaaminen on omalla kohdallani paljon helpompi muistaa. Toisaalta ainakin tämän kuvan vilkaisu voi auttaa minua muistamaan kainaloiden teippaamisen ennen seuraavaa maratonia. Voin nimittäin kertoa, että varsin kivuliasta on käydä suihkussa tai vaihtaa vaatteita tällaisen ruhjeen kanssa. No, onneksi on Bebanthen-voide (tämä ei ole mainos). Ja onneksi aika parantaa haavat ja jäljelle jää vain lopulta hyvät muistot juoksusta. :) Kaikki eivät myöskään ole yhtä herkkäihoisia, vaan nämä onnekkaat, jotka eivät saa hiertymiä, voivat keskittyä nauttimaan juoksusta ilman teippailuita. Tästä luontaisesta ominaisuudesta olen hieman kateellinen. Minun ei auta kuin jatkossakin teipata, sen minkä kerkeän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti