Kausi oli osaltani onnistunut. Paransin ennätyksiäni oikeastaan kaikilla matkoilla. Tein uudet enkat maratonilla, puolikkaalla ja kympillä. Aivan se kauden päätavoite (eli kisarajan saaminen Kalevan kisoihin) 10 000 metrin A-raja jäi kuitenkin puuttumaan. Pystyin parantamaan kympin ennätystäni vielä kesäkuussa, mutta sen jälkeen kesäkiireet veivät huomioni ja terävimmän kärkeni. Tämän jälkeen tein loistoajan puolikkaalla (1.27.08) vielä Turussa, mutta sen jälkeen en enää saanut mahdollisuutta kisata kympillä ja huomioni kiinnittyi jo maratoniin (HCM, 3.15.51). Voi siis todeta, että kisasin kaikilla matkoilla, jolloin en ehtinyt panostaa tarpeeksi kympin A-rajaan.
Toisaalta kausi oli tosi opettavainen. Liiallinen kisaaminen sata lasissa ei voi loputtomiin viedä eteenpäin. Kun on käytetty treenivarannot loppuun alkaa taantuma. Koko ajan ei kroppa voi jaksaa olla vireessä. Mutta silloin, kun juoksu kulkee sitä ikään kuin humaltuu ja unohtaa, että kaikki on väliaikaista. Lähdin myös epänöyrästi kisaamaan SM-maratonille syyskuussa, vain 4 viikkoa edellisestä maratonista. Voitte vain arvata, että SM-maraton (14.9.2013) ei mennyt osaltani putkeen. Heti alussa koin jalkani raskaiksi, vastani kramppasi ja fiilikseni oli väkinäinen, joten päädyin keskeyttämään juoksuni 10 km kohdalla.
Kisassa keskeyttäminen ei ole vaarallista, mutta itseltäni vaadin siihen erityisen hyvän syyn. Jyväskylän SM-maratonilla keskeytin, koska en nauttinut juoksemisesta hetkeäkään. Maratonin ollessa kyseessä, ei voi olettaa että juoksu kävisi helpommaksi alun jälkeen, päin vastoin. Mutta jos heti alussa tuntuu pahalta, silloin ei kaikki ole kunnossa. Näin jälkikäteen ajatellen oli siis oikea päätös jättää juoksu kesken. Kyllä uusia juoksuja tulee vielä.
OPPEJA SEURAAVAA KAUTTA AJATELLEN:
1. Fokus kauden päätavoitteeseen. Eri matkojen treenaaminen yhtä aikaa on vaativaa ja vie terää lyhyemmiltä matkoilta. Parempi jaksottaa harjoittelua esim. kevät-kesä: kymppi + puolikas ja syksy-talvi: maraton.
2. Riittävä palautumisaika. Kaksi maratonia kaudessa on maksimi. Jos haluaa joka kisassa parantaa ennätystä, ei voi juosta kokonaisia liian usein. Eli ei enää uutta maratonia 4 viikkoa edellisestä kokonaisesta.
3. Välikisoja voi juosta rennommin tai kisata vähemmän. Aina ei tarvitse juosta 100 lasissa. Välillä kisan voi ottaa treenimielessä (tosi vaikeaa, mutta aio yrittää). Ehkä menen 2-tunnin jänikseksi jollekin puolikkaalle ensi vuonna. Tai sitten kisaan yksinkertaisesti vähemmän.
4. Nauti silloin, kun juoksu kulkee. Hyvä juoksukunto on hetkellistä, joten silloin kun juoksu kulkee hyvin, niin tuuleta ja fiilistele.
5. Sykettäkin voisi hyödyntää. Olen pitkään ollut ns. anti-sykevyön käyttäjä. Olen kokenut sykevyön käyttämisen rasittavaksi, gps:llä olen seurannut kyllä vauhtia ja kilometrejä ja luottanut kehoni tuntemuksiin. Nyt olen oivaltanut, että kehittyäkseni minun on hyvä seurata sykealueitakin ja kehittää treenejä niiden mukaan.
