Jokainen vähänkään enemmän juoksemiseen hurahtanut haluaa saada treenaamisesta mahdollisimman paljon irti, kehittyä ja verrata omia juoksutuloksiaan muihin. Treenikavereideni kanssa on ollut puhetta juoksutestin teosta jo jonkin aikaa. Itsenäni kiinnosti kokeilla valojänistestiä kokonaisvaltaisempaa testiä, joten päädyin lopulta juoksumatolla tehtävään kestävyystestiin.
Testi suoritettiin (28.1) erään urheilulääkäriaseman juoksumatolla maksimaalisena hapenottokyvyn testinä. Alkuun mittailtiin kaikki terveyteen vaikuttavat arvot, sitten minuun liimailtiin tarralapuilla useita sykelähettimiä rintakehään ja lopulta päästiin itse asiaan eli matolle. Juoksumatolla lähettimet kiinnitettiin nepparilla johtoihin ja minuun asennettiin hengitykseni juoksukaasuja mittavaa kasvonaamari. Olo oli yhtä luonnollinen kuin jossain tieteiselokuvassa. Jännitti ihan kamalasti ja mielessäni pyöri lähinnä vain kauhukuva You Tubesta näkemästäni videosta, jossa Minna Kauppi joutuu keskeyttämään vastaavanlaisen kuntotestin.
Ennen kuntotestiä oli ohjeistettu tekemään kevennettyä treeniä, lepäämään, pidättäytymään kahvista, virvokkeista muutamaa tuntia ennen testiä ja alkoholista 24 tuntia ennen testausta. Olin noudattanut ohjeita melko hyvin, tosin nukkumiseni oli jäänyt viikonlopun aikana vähäiseksi. Että pitikin valita testiajankohdaksi maanantaiaamu klo 8.30, manasin.
Testaaja tiedusteli alkuun juoksun lähtötasoni ja tavoitteitani. Testitasoiksi määriteltiin mm. 10km ennätykseni sekä 1000m kisatulokseni pohjalta. Testi alkoi 3 minutin juoksupätkällä maton ollessa 6.40 vauhtisena (0,5 kallistuksella), tämän jälkeen hoitaja otti sormestani verinäytteen (laktaattiarvon määrittämiseksi) ja tämän jälkeen vauhtia lisättiin edellisestä. Jalkani tuntuivat heti alussa (kevyessäkin vauhdissa) hieman raskailta. Mietin, olinko muistanut levätä tarpeeksi ennakkoon. Seuraava vauhti oli 6.00 min/km ja 3 minuutin juoksun jälkeen luovutin taas yhden tipan verta. Sama kuvio toistettiin joka kerta. Testiä jatkettiin vauhdeilla: 5.27, 5.00, 4.36, 4.16, 4.00, 3.45 ja lopulta 3.30, jossa jouduin lopulta vinkkaamaan halustani lopettaa testin. Ehdin juosta viimeistä osuutta vain 38 sekuntia, kunnes tuntui etteivät jalkani olisi jaksaneet enää yhtään enempää tämän päivän osalta.
Testin aikana oli aivan älytön jano, eikä mitään saanut tietenkään juoda testin aikana. Juoksumatolla juoksu naamarin kera teki oloni tosi tukalaksi ja kuumottavaksi etenkin loppua kohden, mutta taistelin silti varsin hyvin. Testi kesti osaltani 24,38 minuuttia, mikä kertoo siitä, etten aivan tuona päivänä päässyt maksimitasooni. Kynnysarvoja ja muuta dataa sai silti yllin kyllin testistä irti.
Olin erityisen tyytyväinen siihen, että ennen testiä mitattu leposykkeeni oli varsin matala: 45 ja hemoglobiinini erinomainen 143. Toisaalta olin varsin tyytyväinen testaajan antamaan palautteeseen, jossa hän kehui vahvaa peruskestävyyspohjaani ja antoi hyviä treenivinkkejä anaerobisen (vauhtikestävyyden) kynnysvauhtieni kehittämiseen. Kannatti tulla ehdottomasti. Sain hirveästi hyvää dataa kynnysarvojeni osalta. Laktaattiarvoni olivat myös erinomaisella tasolla. Nyt voin hyvillä mielin toteuttaa kunnianhimoista treeniohjelmaani ja kehittää jatkossa omia valmiuksiani entistä paremmin.
